Blogi: Kulttuuri-Eila on museoiden voimavara

Museokortti on mainio asia. Kolmessa kuukaudessa myydyt 16 000 korttia kertovat siitä, että palvelulle on tilausta. Vuoden voimassa oleva kortti on henkilökohtainen pääsylippu yli 200 suomalaiseen museoon, joissa korttia vilauttamalla voi käydä niin usein kuin haluaa.  Kortin kohderyhmää ovat erityisesti museoiden vakiokävijät, joille museoissa käynti on nyt entistä helpompaa ja halvempaa.

Brändejä tutkinut Laura Ahonen nostaa blogissaan Museokortin malliesimerkiksi asiakaslähtöisestä, asiakkaan näkökulmasta suunnitellusta palvelusta. Yksinkertaisuus, houkuttelevuus ja mutkaton viestintä yhdistettynä elämysten ja aineettomien palvelujen yleiseen arvostuksen nousuun ovat avaimia museokortin suureen suosioon. Ahonen näkee museokortin uudenlaisena käyttöliittymänä, jonka avulla museoilla on mahdollisuuksia uudistaa imagoaan moderneiksi toimijoiksi. Museovierailu nähdään yhä useammin spontaanina, arkeen kytkeytyvänä toimintana.

Ensimmäiset signaalit museokävijöiden vierailutottumusten muutoksesta ovat jo ilmassa. Museokorttiin liittyvä uutisointi kertoo kortin suosion yllättäneen jotkut museot. Museoissa käydään nyt hetken mielijohteesta, ja kynnys poiketa itselle ennestään tuntemattomissakin museoissa on madaltunut.  Museoiden kanta-asiakkaasta, keski-ikäisestä kulttuuri-Eilasta, on kesän aikana sukeutunut piipahtelija.

Tässä kohtaa pallo siirtyy takaisin museoille. Miten lisääntyvien toistuvien museokäyntien vaikutus otetaan huomioon museon tarjonnassa? Meille vapaan pääsyn museoille vanhastaan tutun kysymyksen jakaa nyt entistä useampi museo. Muuttaako piipahtelujen lisääntyminen museon tapaa suunnitella ohjelmistoaan?

Perinteisesti rakennettu, näyttelyvetoinen museokäynti edellyttää kävijältä lähtökohtaisesti paljon paneutumista ja aikaa. Sen sijaan hetken mielijohteesta paikalla pyörähtävä asiakas ehkä arvostaisi museon hänelle poimimia kohokohtia tai erilaisia teemallisia kokonaisuuksia. Toisaalta paljon museoita koluava kulttuuri-Eila saattaisi kaivata näyttelyssä kiertelyn lisäksi myös muunlaisia mahdollisuuksia uppoutua museon sisältöihin – syvällisemmin ja ajan kanssa, kenties yhdessä ystävän seurassa.

Museoliitto on luvannut syksyn aikana tehdä tarkempaa analyysiä museokortin käyttäjistä ja heidän motiiveistaan. Analyysin tulokset antavat meille museoammattilaisille tuiki tärkeää kättä pidempää oman museomme palvelujen ajantasaisuuden arviointiin. On selvää, että museomielikuvien todellinen uudistuminen vaatii museokortin tapaisten yhteisten markkinointiponnistusten lisäksi myös aitoa vastinetta annetuille lupauksille: raikkaita, helposti lähestyttäviä palveluita.

Uudistumisen edellytyksenä on ymmärrys palvelusta vuorovaikutuksena. Palvelun tai sisällön arvoa ei voi museo yksipuolisesti määritellä tai etukäteen suunnitella. Arvo syntyy aina aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja viime kädessä hänen määrittelemänään. Siksi museokäynnin kontekstin muuttuminen vaikuttaa – tai ainakin sen pitäisi vaikuttaa – myös museon tarjoamiin sisältöihin.

Helppo, hauska ja uudistunut museon käyttöliittymä ei synny ainoastaan asiantuntijatyönä, kävijöitä tilastoimalla tai asiakastyytyväisyysmittareita tarkkailemalla. Piipahtelemaan ruvennut kulttuuri-Eila on yhteiskehittämisestä ja ennakkoluulottomista kokeiluista kiinnostuneelle museolle arvokas kumppani ja voimavara, jonka kanssa kannattaa hankkiutua mahdollisimman läheisiin väleihin!

 

Ulla Teräs  
reformirehtori  

Ulla johtaa Uuden kaupunginmuseon
suunnittelua hankepäällikkönä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *